Kahviriippuvuus

Kahvihetket yhdistävät ihmisiä. Kahvikupin äärellä tulee vaihdettua kuulumisia, jaettua päivän uutiset, vitsit, ilot ja surut ystävien tai työkavereiden kesken. Nämä hetket auttavat meitä jaksamaan ja uusintamaan voimavaroja.

Kahvissa oleva kofeiini piristää, parantaa huomiokykyä, poistaa väsymyksen tunteen, lisää lämmön tuottoa ja vahvistaa lihasten suoritusta. Miinuksena voisi sanoa, että se heikentää suoritusta tarkkuutta vaativassa työssä. Kofeiini vaikuttaa keskushermoston kautta. Veren kofeiinipitoisuus on suurimmillaan 1-2 tunnin kuluttua kahvin nauttimisesta ja sen puoliintumisaika on muutamia tunteja.

Kahvin suurkuluttajilla on huomattu olevan korkeampia kolesteroliarvoja kuin muilla. Joillekin kahvi aiheuttaa närästystä ja kipuja, sillä kofeiinin vaikutuksesta vatsalaukun suolahapon eritys lisääntyy. Kofeiini lisää myös virtsaneritystä, mutta jokainen tulkitsee omalla kohdallaan, kuinka paljon näistä oireista on haittaa.

Pitkäaikainen kahvin runsas kulutuskäyttö voi johtaa kofeinismiin. Kofeinismiin kuuluu masennus, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet sekä runsasta kahvin juontia, jonka seurauksesta ongelma usein pahenee. Kofeinismin psyykkiset oireet muistuttavat tuskaneuroosia. Kofeinismissa yleinen suorituskyky laskee. Äkillinen kofeiinista luopuminen aiheuttaa heidän kohdallaan vieroitusoireita esimerkiksi uneliaisuutta, päänsärkyä, toimintakyvyn laskua ja väsymystä. Vieroitusoireet ovat pahimmillaan ensimmäisten päivien aikana ja ne alkavat tuntua parinkymmenen tunnin kuluttua viimeisestä juodusta kahvi kupillisesta.

Jos pitää kahvin mausta ja haluaa välttää kofeiinin vaikutuksia, on olemassa myös kofeiiniton vaihtoehto. Kofeiiniton kahvi ei kuitenkaan ole saavuttanut Suomessa suurta suosiota.