Etusivu   Uutiset   Hyvinvointi   Terveys   Terveydenhuolto   Haku 
Etusivu  »  Kuinka suomalainen terveydenhuolto toimii?  »  Terveyden- ja sairaanhoito  »  Neuvolapalvelut
Valikko
Hyvinvointi
Kuinka suomalainen terveydenhuolto toimii?
Ikäihmisten palvelut
Lisätietoa
Potilaan oikeudet ja lait
Potilas- ja sosiaaliasiamies
Päihdehuollon palvelut
Terveyden- ja sairaanhoito
Tukijärjestöt
Vammaispalvelut
Ympäristöterveydenhuolto
Uutisotsikoita
21.11.2008
Hyvä suuhygienia vähentää vanhusten keuhkokuumekuolemia
20.11.2008
Alzheimeriin viittaavia muutoksia myös terveiden aivoissa
19.11.2008
Nivelreumaa sairastavien tilanne parantunut sitten 1990-luvun
lisää uutisotsikoita...
Linkkejä
Coronaria Media Oy
Poliklinikka
Verkkoklinikka
Etsi Lääkäri
Terkkari
Mawell
Tohtori
Helistin
Etsi Hammaslääkäri
Terve Rekry

Neuvolapalvelut

Suomalaisen neuvolatoiminnan isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta ensimmäiset neuvolat perustettiin jo 1920-luvulla. Vuonna 1944 säädettiin laki äitiys- ja lastenneuvoloista, mikä mahdollisti kunnallisen neuvolaverkoston luomisen koko maahan.

| Ehkäisy/perhesuunnitteluneuvola | Äitiysneuvola | Lastenneuvola | Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto | Aikuisneuvola ja seulontatutkimukset |

Ehkäisy/perhesuunnittelu

Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolan tehtävä on

  • neuvoa ja antaa tietoa nykyisistä ehkäisymenetelmistä
  • auttaa löytämään sopiva ehkäisymuoto
  • antaa ohjausta ja neuvontaa raskautta suunnitteleville
  • selvittää lapsettomuuden hoidon tarve ja ohjata tarvittaessa lisätutkimuksiin
  • edistää seksuaaliterveyttä ja neuvonnan avulla ennaltaehkäistä sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämistä

(ylös)

Äitiysneuvola

Äitiys- ja lastenneuvolat toimivat terveyskeskuksen osana ja niiden palvelut ovat maksuttomia. Nykyisin lähes kaikki odottavista äideistä tulee neuvolan seurantaan. Yleensä raskaana oleva ottaa yhteyttä neuvolaan heti raskauden alussa. Saadakseen äitiysavustuksen on raskaana olevan naisen käytävä terveystarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Äitiysavustuksen saa joko pakkauksena tai rahana.

Äitiysneuvolan tehtävä on:

  • ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle
  • etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennalta ehkäisevä työ)
  • lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa
  • toimia läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa

Normaalisti sujuvan raskauden aikana äiti käy neuvolassa lääkärin vastaanotolla 3-4 kertaa ja terveydenhoitajalla 10-12 kertaa kunnittain vaihtelevan ohjelman mukaisesti. Useimmat terveyskeskukset tarjoavat odottavalle äidille myös mahdollisuuden päästä ultraäänitutkimukseen 12. - 16. raskausviikon aikana.

Neuvolat ja sairaalat muodostavat tyypillisesti saumattoman palveluketjun ja niiden toimiva yhteistyö on hyvien hoitotulosten perusta. Erityisesti tukea annetaan ensimmäisen raskauden suunnittelussa, lapsen odotuksessa, synnytyksessä sekä ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen lapsi on äitiysneuvolan asiakkaana yleensä kahden viikon ikäiseksi ja äiti kolme kuukautta. Äitiysneuvolasta lapsi ja perhe siirtyvät eteenpäin lastenneuvolan asiakkaiksi.

(ylös)

Lastenneuvola

Lastenneuvolan tehtävä on:

  • edistää lapsen terveyttä
  • ennalta ehkäistä sairauksia
  • seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
  • ohjata lapsi tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon muualle
  • tukeaja ohjata perhettä kasvatuskysymyksissä ja elämänhallinnassa

Synnytyksen jälkeen äitiysneuvolan terveydenhoitaja käy lapsen kotona. Sen jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi.

Lastenneuvolassa lapsen ja perheen tukena työskentelevät lääkäri ja terveydenhoitaja. Neuvolassa lapselle tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Terveystarkastusten määrä vaihtelee lapsen iän ja tarpeen mukaan. Tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä lastenneuvolan henkilökunnan kanssa tekevät psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemussuunnittelija, sosiaalityöntekijä, kotipalvelu ja päivähoito.

Työmuotoina lastenneuvolassa ovat terveystarkastukset ja niihin liittyvät tutkimukset, rokotukset , terveysneuvonta vastaanotolla ja puhelimitse sekä kotikäynnit. Lapsi siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuollon asiakkaaksi mennessään kouluun.

(ylös)

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Peruskoululaisten sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon järjestävät kunnat. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (linkki sivuille).

Kouluterveydenhuollon tehtävä on:

  • terveyskasvatuksen järjestäminen (edistää koululaisten terveitä elämäntapoja ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille)
  • yhdessä vanhempien/huoltajien ja koulun muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa tukea ja edistää oppilaiden fyysistä ja psyykkistä kasvua
  • sairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen ja hoitoon ohjaus (esim. terveystarkastukset - ja neuvonta, pitkäaikaissairauksien huomiointi koulutyössä, mielenterveystyö, seksuaaliterveys- ja ehkäisyneuvonta, rokotukset , ensiapu koulutapaturmissa ja äkillisissä sairaustapauksissa)
  • koko kouluyhteisön (työolojen ja koulutyön) terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen

Peruskoulun terveydenhuoltoon kuuluvat lääkärin tai terveydenhoitajan tekemät terveystarkastukset, terveyskasvatus, hammashuolto sekä psykologin ja puheterapeutin palvelut. Lääkäri tarkastaa oppilaan 2-3 kertaa, muut tarkastukset hoitaa kouluterveydenhoitaja.

Kouluterveydenhoitajalla on kouluissa säännölliset vastaanottoajat, jolloin oppilaat voivat asioida hänen luonaan.

(ylös)

Aikuisneuvola

Aikuisneuvola toiminta on terveydenhoitajien tai sairaanhoitajien aikuisväestölle (työikäiset ja 65 vuotta täyttäneet) antamaa henkilökohtaista terveysneuvontaa ja terveydentilan seurantaa. Aikuisneuvontaan voi kuuluu usein sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Toimenpiteistä yleisimpiä ovat verenpaineen mittaus ja seuranta, korvahuuhtelut, ompeleiden poistot, pistokset ja rokotukset.

Lue lisää:
Rokotuksista
Seulontatutkimuksista

(ylös)

Lähteet:
Stakes
Väestöliitto
Sosiaali- ja terveysministeriö


Tuotanto: terve.com - sisällöntuotanto
Päiväys: 10.03.2004
© Mawell Oy 2004
Palaute ja muut yhteydenotot: tervecom@coronaria.fi
Mawell - enemmän aikaa välittää