Tunnetko sienten ravintoarvon?

Laihduttajalle ilahduttava tieto on se, että sienistää ei juuri löydä rasvoja eikä kaloreita. Sienimetsään kannattaa ottaa lapset mukaan, koska mieltymys sieniin opitaan usein jo lapsena.

Suomessa kasvaa noin 200 ruokasienilajia. Metsissä on arviolta noin 2-5 miljardia kiloa sieniä, joista poimitaan arviolta 2-15 miljoonaa kiloa vuosittain.

Sienet sisältävät vain vähän rasvaa ja energiaa. Energiamäärä on sama kuin yleensä raaoissa kasviksissa. Kuitumäärä on suunnilleen sama kuin lehtivihanneksissa esimerkiksi pinaatissa. Kivennäisaineita kuten kaliumia, sinkkiä, ja seleeniä on sienissä kasviksiin verrattuna paljon.

Vitamiineista tiamiinia, riboflaviinia, ja niasiinia on runsaasti, saman verran kuin lihassakin. Sienistä saa paljon D-vitamiinia. Proteiinia on sienissä runsaasti, yhtä paljon kuin nestemäisissä maitovalmisteissa. Sienten ravintoarvo riippuu maaperästä ja myös sienen ikä vaikuttaa ravintoarvoihin.

Sienet saattavat raakoina aiheuttaa allergisia oireita, joten ne on aina hyvä kypsentää.

Sieniretkelle kannattaa ottaa mukaan kunnollinen sienikirja. Poimiminen on hyvä aloittaa tutuista ja helposti tunnistettavista sienistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kantarelli, yleisimmät rouskut, haperot, suppilovahverot, mustatorvisieni ja tatti.

Tarkkana kannattaa olla ettei koriinsa kerää myrkyllisiä sieniä. Suomessa kasvaa muutama tappavan myrkyllinen sienilaji, ja sadoittain syötäväksi kelpaamattomia. Punainen kärpässieni on kaikille tuttu (sisältää keskushermostoon vaikuttavia aineita), mutta vielä myrkyllisempi on valkoinen kärpässieni (sisältää solumyrkkyä). Myös ympäristömyrkyt voivat kerääntyä sieniin ja sitä kautta tehdä ne myrkyllisiksi.

Sienimyrkytys

Lisää tietoa sienistä:

Marjamaakunnat

Arktiset Aromit ry.

Marttaliitto

Takaisin: TerveSyksy

________________

• **Tekijät**: terve.com/sisällöntuotanto
• **Päivitys**: 30.06.2003
• Palaute ja muut yhteydenotot: palaute@terve.com