Liikunta suojaa aivohalvaukselta

-Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöissä taustalla on monia itsenäisiä riskitekijöitä kuten ylipaino, kohonnut verenpaine, huonot rasva-arvot ja koholla olevat sokeriarvot, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa lisäämällä liikuntaa, tiivistää UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

Suomessa aivoverenkiertohäiriö koskettaa vuosittain 14 000 ihmistä. Joka päivä keskimäärin 38 suomalaista sairastuu aivohalvaukseen. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy joka vuosi 5 000 henkilöä.

Liikunta suojaa myös ylipainoista

Hoikkuus ei automaattisesti merkitse parempaa terveyttä tai pienempää aivohalvausriskiä.

-Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että laihan, mutta huonokuntoisen ja vähän liikkuvan henkilön riski kuolla on kolme kertaa suurempi kuin ylipainoisen, innokkaasti liikkuvan henkilön. Hyväkuntoiset siis näyttäisivät elävän pidempään painosta riippumatta. Yhteiskunnassa pitäisikin systemaattisesti pyrkiä lisäämään vahingossa liikkumisen riskiä. Vaarallisin asia, mitä ihmiselle voi tapahtua, on ehdottomasti liikkumattomuus.

Arki- ja hyötyliikunta kuten siivoaminen ja pihatyöt sopivat hyvin myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.

Aivoystävällinen ravinto sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä kalaa eri kalalajeja vaihdellen ainakin kahdesti viikossa. Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja ja kasviöljyjä, vähärasvaisia maitovalmisteita sekä vähäsuolaisuutta.

Kansainvälistä aivohalvauspäivää vietetään lauantaina 10. toukokuuta. (Finfood)

Lähde: Finfood Uutispalvelu 08.05.2008

Lisätietoa aikuisten lihavuudesta
» Aikuisten lihavuus -sairausinformaatio - Poliklinikka.fi

Lisätietoa aivohalvauksesta
» Aivohalvaus -sairausinformaatio - Poliklinikka.fi